Tarinakirja

                                                           - Tarinakirja -

Tänne sitten tarinat!
Kommentointi tähän osioon tarkoittaa tarinan kirjoitusta.
Muihin paikkoihin tällä sivulla ei saa kirjoittaa tarinoita. Vain tänne.

                                                              - Ohjeita -

  • Vain ylläpitäjä saa "vastata" tarinaan. Sillä hän antaa KP:t ja muut pisteet. 
  • Vain liittyneet saavat kirjoittaa tarinoita
  • Trollien kommentit/tarinat poistetaan

Tarinan kaava:

(Hahmosi nimi ja klaani)
(Monesko osa tämä on, ei pakollinen)
(Tarina)


5 kommenttia:

  1. Kuutassu Myrskyklaani

    Kuutassu avasi silmänsä oppilaiden pesässä. Juuri eilen hänet oli nimitetty oppilaaksi. Kuutassu nousi pystyyn. Hän tassutti ulos pesästä. Heinämyrsky odotti Kuutassua. Soturi maukui:
    "Tule, Kuutassu! Menemme saalistamaan metsään yhdessä Pitkähännän ja hänen oppilaansa kanssa!" Kuutassu nyökkäsi innoissan.
    He lähtivät metsään. Nopsatassu juoksi Kuutassun vierelle. Naaras heilautti häntäänsä tervehdykseksi Nopsatassulle ja Pitkähännälle, joka nyökkäsi ja meni Heinämyrskyn vierelle. Kuutassu maukui ilkikurisesti Nopsatassulle:
    "Et voita minua, jos juoksemme kilpaa!" Nopsatassu murahti:
    "Katsotaanko?" Kuutassu nyökkäsi, mutta sitten sihahti:
    "Heinämyrsky ja Pitkähäntähän suuttuisivat, jos lähtisimme juoksemaan!" Nopsakynsi hymähti:
    "No otetaan se kisa leirissä!" Kuutassu nyökkäsi. Heinämyrsky pysähtyi ja heilautti häntäänsä sen merkiksi, että lähistöllä liikkui saalis. Kuutassu painui kyyryyn. Nopsatassu hihkaisi:
    "Tuolla puun juurella on orava!" Heinämyrsky nökkäsi ja naukui:
    "Kuutassu, haluatko..." Heinämyrsky lopetti lauseensa kesken, kun huomasi oppilaansa hyyppäämässä oravan niskaan. Kuutassu oli kuitenkin myöhästyi, sillä orava ehti pakoon. Heinämyrsky maukui närkäsystyneellä äänellä:
    "Olisit kuunnellut, kun puhuin sinulle!"
    Kuului vikinää. Kuutassu oli aikeissa mennä, mutta Heinämyrsky pysäytti hänet hännän heilautuksella. Hän kuiskasi:
    "Minä näytän kuinka saalistetaan!" Kuutassu istuutui. Hän katsoi, kuinka hänen mestarinsa haisteli ilmaa ja varoi askeleitaan. Kun Heinämyrsky oli parin ketunmitan päästä hiirestä. Heinämyrsky heilutti takapäätään ja loikkasi. Hiiri ei ehtinyt pitkällekkään, kun Heinämyrsky sai sen kiinni. Soturitar palasi hiiri suussaan ja maukui oppilaalleen:
    "Muista aina kiittää saaliin hengestä Tähtiklaanilta!" Kuutassu kysyi:
    "Ovatko he tähtiä?" Heinämyrsky nyökkäsi ja naukui:
    "Kokeileppa saada tuo lintu kiinni!" Kuutassu nyökkäsi, mutta Heinämyrsky naukaisi:
    "Sanoin kyllä Nopsatassulle!" Kuutassu istahti maahan hymähtäen. Naaras heilutti häntäänsä. Hän ei jaksanut enää seurata mitään, vaikka vilkaisi nopeasti, kuinka Nopsatassu vaani lintua. Kuutassu kuuli linnun laulua ihan läheltä. Hän haistoi ilmaa ja lähti vaanimaan. Hän kuunteli linnun laulua, joka voimistui. Kuutassu huomasi, että varpunen oli hänestä yhden ketunmitan päässä. Hän loikkasi ja sai kuin saikin napattua linnun. Kuutassu puraisi sitä niskasta ja se velttoontui. Hän maukui:
    "Kiitos!" Heinämyrsky ilmestyi pusikon läpi ja maukaisi vihaisesti:
    "Minne sinä oikein menit! Sinunhan piti...saitko sinä tuon kiinni?" Kuutassu hihkaisi:
    "Joo, sain!" Heinämyrsky maukaisi:
    "Palataan nyt leiriin!"
    Leirissä Kuutassu juoksi innoissaan isänsä luokse ja näytti lintua, jonka oli saanut. Hän mumisi lintu suussaan:"Katso, mithä mihnä shain kiihni!" Tulitähti hymyili ja maukui:"Hienosti meni, Kuutassu!" Nopsatassu maukui kärsimättömänä:"Tule jo, Kuutassu!" Kuutassu huusi:"Joo, joo!" . Hiekkamyrsky maukui Tulitähdelle:
    "Hän löysi jo ystävän!" Tulitähti katsoi silti pitkään Kuutassun uutta kolliystävää ja maukui huolestuneesti:
    "Toivottavasti ei mitään vakaa ystävyyttä tai sellaista..." Hiekkamyrsky huokaisi:
    "Älä viitsi! Hänhän on vasta oppilas!" Tulitähti hymähti:
    "Ei sitä koskaan tiedä..." Hiekkamyrsky kysyi:
    "Oletko muka ITSE päättäänyt hänen kumppaninsa?" Tulitähti vastasi:
    "Hm" Hiekkamysrky ärähti:
    "Ethän sinä niin saa tehdä! Eivät pentujen vanhemmat päätä heidän kumppaniaan! Etkä sinä tee poikkeusta!" Tulitähti vastasi:
    "En minä olekaan päättämässä!"
    Nopsatassau maukui piirtäen maahan viivan:
    "Tästä viivasta tuonne kallioseinään!" Kuutassu nyökkäsi.
    "Juostaan, NYT" Kuutassu juoksi niin kovaa kuin pääsi, muttei ehtinyt ennen Nopsatassua.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä tarina. Tuota oli ensin vaikea lukea kun Kuutassun vuorosana oli samalla rivillä, kuin Heinätassun puhetyyli, muttan ymmärsin miten sitä täytyi lukea.
      18kp ja 10p metsästykseen.
      Hienoa!

      Poista
    2. Unohdin Kuutassun ulkonäöstä yhden asian! Nyt kerron sen: Kuutassulla on musta kuunsirpin muotoinen musta läikkä otsassa.

      Poista
  2. Kuutassu hengitti raskaasti. Nopsatassu naurahti ja maukui lohduttavasti häntänsä koskiessa Kuutassun lapaa:
    "Joskus saat maistaa voitonriemua!" Saarnitassu ja Okatassu pudistivat päitään nauraen ilkikurisesti:
    "Ei se koskaan voita kollia!" Kuutassu painoi päänsä. Oppilas ajatteli:
    'He eivät saa olla oikeassa! Ei kollit ole parempia!' Nopsatassu oli lähtenyt kahden ystävänsä kanssa leikkimään. Kuutassu huomasi Kirkastassun, joka oli katsellut heidän kisaansa. Kuutassu nosti päätään ja meni Kirkastassun luokse, joka oli kyyristynyt pienten heinänkorsien sekaan piiloutuakseen. Kuutassu kysyi:
    "Mitä sinä oikein piilottelet?" Kirkastassu nosti katseensa, mutta laski sen heti. Kuutassu naurahti mrrau:
    "En minä sinua satuta!" Kirkastassu katsoi sinisillä, kirkkailla silmillään Kuutassun mintun värisiin silmiin ja maukaisi:
    "Ai..." Kuutassu hihkaisi läppäisten Kirkastassun selkää:
    "Hippaa!" Oppilastoveri naukaisi iloisesti:
    "Saan sinut kyllä kiinni!"

    Kun aurinko laski kauas vuorien taa, Tulitähti maukui tyttärelleen:
    "Tule syömään kanssani!" Kuutassu nuolaisi huuliaan karhealla kielellään ja juoksi isänsä luokse. Tulitähti työnsi pulskan linnun tyttärensä nenän eteen ja haukkasi omasta tuoresaaliistaan palasen. Kuutassu tarttui kottaraiseen ja tajusi, että tämä oli juuri se lintu, jonka Nopsatassu oli napannut. Hän nosti katseensa suu täynnä sulkia kohti kellanpunaiseen isäänsä, jolla oli aivan samanväriset silmät, kuin hänellä. Kuutassu jatkoi syömistään. Tulitähti naukui kenenkään muun kuulematta:
    "Kuule...se sinun ystäväsi Nopsatassu. Minkäslainen hän on?" Kuutassu nielaisi linnunpalasen ja maukui:
    "Ihan kiva! En tunne häntä vielä kovin hyvin!" Tulitähti oli sanomassa jotain, mutta Hiekkamyrsky ilmestyi Kuutassun vierelle ja alkoi syödä hiirtä. Tulitähti huokaisi hiljaa ja haukkasi viimeisen palan mäyrästään ja lähti. Kuutassun emo, Hiekkamyrsky maukui:
    "Älä välitä isäsi tyhmistä kolli kysymyksistä. Hänen ei pitäisi välittää lainkaan sinun elämäsi kulkemisesta sillä tavalla!" Kuutassu ei ymmärtänyt lainkaan, joten katsoi ihmeissään emoaan, joka maukui rauhallisesti:
    "Äh, ymmäräät kyllä vielä!" Kuutassu haukkasi viimeisen palasen linnusta. Kuutassu henkäisi vatsa täynnä:
    "Ensimmäinen atriani oppilaana!" Hiekkamyrsky hätkähti, mutta jatkoi syömistään. Kuutassu hailautti häntäänsä maukuen:
    "Käyn nukkumaan!" Hiekkamyrsky heilautti häntäänsä syödessään hyvän yön toivotukseksi. Kuutassu vilkaisi taivaalle juuri kun oli oppilaiden pesän suulla ja maukui:
    "Miksiköhän sain nimeni kuun mukaan?" Kuutassu ei tiennyt, että hänen otsassaan oli musta kuunsirpin muotoinen läiskä. Kuutassu haukotteli. Väsymys painoi hänen harteitaan. Hän otti ottanut sammalpedin Nopsatassun ja Kirkastassun välistä.Tulitähti oli luvannut kertoa huomenna tarinan, joka kertoi hänen pitkästä matkastaan Hiekkamyrskyn kanssa. Kuutassu sulki viehreät silmänsä ja nukahti.

    VastaaPoista
  3. Muutamia kirjoitusvirheitä ilmeni, mutta en niistä pisteitä rokota. 19kp ja 3p nopeuteen.

    VastaaPoista